Made in China

Sattuipa kerran Pekingissa, etta Neiti Koo vaansi avainta lukossa. Sen sijaan, etta ovi olisi auennut, puolet avaimesta jai kateen ja toinen puoli lukkoon oven pysyessa tiukasti suljettuna. Vaikka Neiti Koolla on pituutta puoli metria enemman kuin keskivertokiinalaisella, ei voimaa ole kuitenkaan kuin Kippari-Kallella. Avaimen taytyy siis olla "Made in China". Suomessa tilanne vaatisi soiton lukkosepalle, joka sitten riistaisi koyhan opiskelijan viimeisetkin pennoset, mutta ainakin ratkaisu olisi yksinkertainen. Kiinassa tilanne ei ollut aivan yhta simppeli etenkin kun vastassa oli kielimuuri ja ei se penaalin teravin kyna.

 

Toiveikkaina ajattelimme, etta jos avain kerta hajoaa nain herkasti, tilanteeseen taytyy olla vakiratkaisu. Luonnollinen paikka kysya oli alakerran "vartija". Nayttaessame hanelle rikkinaista avainta han alkoi huutaa meille naama punaisena. Kiinaksi tietenkin. Huutaminen takaisin suomeksi tuskin olisi auttanut, joten soitimme cs-hostillemme, eli asunnonhaltijalle, joka puhuu seka kiinaa etta englantia. Hanen puhelimestaan kuitenkin loppui akku ennen kuin ehdimme kunnolla edes selittaa tilannetta. Huuto jatkui. Paikalle saapui siivooja, joka vain pyoritteli silmiaan.Tulkki olisi kiva. Saimme langanpaahan Shanghaissa asuvan suomea ja kiinaa puhuvan tuttavamme. Ilman hanen apuaa seisoisimme varmaan vielakin pekingilaisen kerrostalon aulassa kuuntelemassa kiinalaista huutoa. Han nimittain onnistui hankkimaan meille lukkosepan numeron Shanghaista kasin. Se tulisi vain maksamaan jonkun verran. "Vartijalla" se sijaan ei ollut tarjota mitaan ratkaisua. Han ei osannut edes kertoa tyopaikkansa osoitetta, vaikka sita kysyttiin hanelta selvalla kiinankielella. Kaverin tehtavana on siis oikeasti vain ja ainoastaan avata ovi. Ei mitaan muuta. Ei lainkaan soveltamiskykya. Onko tallaisia ihmisia oikeasti olemassa?

 

Turhautuneina kaikesta sahlingista palasimme rikkinaisen lukon luokse hakaten ovea voimakkaasti. Lopulta yksi asukeista rohkeni avata meille oven. Pyorittelimme peukaloitamme, kunnes hostimme saapui. Han soitti lukkosepalle, joka kuulemma oli liian kallis (n.8e). Lukonhan voisi avata itsekin. Ja niin han tekikin. Vielapa menestyksekkaasti. Seuraavana paivana uuden avaimen sai supermarketista.