14.-23.12.2011 Kuala Lumpur
Alunperin meidan piti viettaa vain 3-4 paivaa Kuala Lumpurissa, mutta jamahdimme yli viikoksi. Osittain silkasta laiskuudesta, osittain neiti s:n jo tutuiksikayvien vatsavaivojen johdosta. Talla kertaa paatin selvittaa syyn laakarissa, joka maarasi paljon testeja ja antibioottikuurin. Keliakia vasta-aineita ei kuitenkaan otettu, koska nayte olisi pitanyt lahettaa Australiaan tutkittavaksi ja tulokset olisi saanut vasta kolmen viikon kuluttua. Etta nain.
Onneksi meidan tarvinnut majoittua missaan kurjassa hostellissa, vaan paasimme cs:n kautta kahden eri paikallisen luokse asumaan. Ensimmainen hostimme asui lahella Bukit Bintangia, joka on katu taynna ravintoloita, baareja ja kauppakeskuksia. Joka ilta jossain baarissa on Ladies Night eli ilmaisia juomia naisille. Kerrankin sukupuolesta on etua, etenkin, kun muslimaissa alkoholi on varsin hintavaa.
Toinen hostimme asui kaukana keskustasta rauhallisessa lahiossa uudenuutukaisessa kerrostalossa. Kamppa oli iso: nelja makuuhuonetta, olohuone, keittio ja parveke. Toisaalta asukkejakin oli runsaasti: meidan lisaksemme kampassa yopyi kahdeksan ihmista. Heista harva kuitenkaan pyori asunnossa paivisin, joten sain sairastaa rauhassa. Twinpeaks, tietokone, kirjat ja sohva kavivat tutuiksi. Ei olisi vissiin pitanyt toivoa rauhallista kotonahengailua...
KL:ssa oleilu ei ollut kuitenkaan pelkkaa sairastamista. Kavimme KL-towerissa ihailemassa maisemia, vaikka KL ei kylla ole kauneudella pilattu. Kaupungin yleisilme on harmaa, eivatka vallitsevat monsuunikauden sateet tee siita yhtaan varikkaampaa. Petronas-tornit iltavalaistuksessa saivat neit Koon taas syttymaan.
Kavelijalle KL on yhta tuskaa. Jalkakaytavat ovat olemattomat, jos niita edes on, ja moottoriteita risteaa keskella kaupunkia. Suojateita on harvassa ja liikennevalot jalankulkijoille ovat usein rikki. Katua ei voi lahtea ylittamaan samaan tapaan kuin Vietnamissa, ellei halua paatya osaksi asfalttia. LRT (eli metro) kulkee usein usein, mutta mutkittelee jokaisen asuinalueen kautta, joten matka lahioon kestaa. Lippuja saa ostaa vain automaateista, jotka eivat hyvaksy yhtaan kolikkoa ja imevat setelitkin varsin hitaasti. Metrossa on jaatavan kylma ulkolampotilasta riippumatta. Mitahan kiinalainen laaketiede sanoisi tahan...
Hmm.. Ei tuo suurkaupunkielämä kovin hääppöiseltä vaikuta ainakaan tuolla KL:ssa. Elämänlaatu on varsin alhainen, vaikka olisi paalua kuinka paljon. Matkat vievät ikuisuuden, on saasteita ja melua. Kyllä ne limusiinitkin ikävä kyllä ruuhkiin juuttuvat. Voihan sitä viettää tietty laatuaikaa auton takapenkillä surffaten netissä tms :P Mutta matkailu avartaa, osaa arvostaa kotimaansa hyviä puolia ihan eri tavalla.
VastaaPoistaHelsinki on kyllä loistava asuinpaikka - täällä pohjoisessa ilmaston lämpenemisestäkin on vain hyötyä! Hiihtoniilot ovat tietysti eri mieltä.. ;)