24.11
Kavimme eilen Nanningin ruokakadulla. Sanonnan mukaan kantonilaiset syovat kaiken muun nelijalkaisen paitsi poydan. Eilisen perusteella tama on hyin mahdollista. Kadun alkupaan poydat eivat olleet mitenkaan shokeeravia. Toki ne notkuivat hedelmista, joista suurta osaa en ollut koskaan nahnytkaan. Mita pidemmalle katua kuitenkin jatkoi, sita eksoottisempia otuksia tuli vastaan. Erikoisimpiin viela nimettaviin kuuluivat pilkottu krokotiili, kananjalat ja pienet peniksen nakoiset otukset, jotka viela liikkuivat. Pysyttelimme neiti S:n kanssa hieman tylsemmassa ruokavaliossa ja soimme tofua. Jalkiruoaksi ostimme kirsikoita (33 yania, superkallista!!!) ja eksoottista jackfruitia. Jalkimmaisen rakenne oli todella kumimainen, mutta maku lempean makea. Jotta kulttuurishokki ei olisi kaynyt ylivoimaseksi poikkesimme viela Makkiin McFlurryille.
Aikaisin aamulla, pienten vastoinkaymisten jalkeen, nousimme Hanoin bussiin. Matkaan tarttui myos mukava kanadalainen jatka. Rajamuodollisuudet sujuivat yllattavan helposti ja passin leimamaara kertyi jalleen yhdella. Ensivaikutelma Vietnamistakin on positiivinen. Maa on varirikkaudessaan aivan eri luokkaa kuin Kiina ja tunnelmakin jotenkin rennompi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti